EU TUO SUORAA PUTKEA PITKIN VALTASYSTEEMINSÄ

JA VIE POIS OMAMME,

KOSKAHAN TÄMÄ ALKAA KANSALLE MENNÄ PERILLE?

NYT SUOMI VIELÄ TAKAA TÄMÄN KAIKEN LOPETTAMALLA LÄÄNIT 1.1.2010 (EDUSKUNNAN PÄÄTÖS ÄÄNIN 88-63 UUTISEN LÖYDÄT TÄMÄN KIRJEEN LOPUSTA)

LISÄKSI UUSIN TIETO 16.11.:

Valtio lisännyt kuntien normiohjausta 2000-luvulla

  Normiohjausta ja kuntien velvoitteita on lisätty jälleen 2000-luvulla: Paras-lainsäädäntö on edellyttänyt kunnilta lukuisia pakollisia tehtävien ja hallinnon uudelleenjärjestelyjä, joiden toimeenpanon seurantaa varten on erilliset projektit.
Lue lisää > <http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;349;29161;156383>
***

 

Tätä kirjettä voi verrata aikaisempiin (= koskien valtion yhtiöiden myymistä, sairaalloisen yksityiskohtaisia direktiivejä) jotka alkavat muodostaa ”loogisen” kokonaisuuden eli jotakin, jota jotkut kutsuvat ”totalitääriseksi valtioksi” tai ”eurokommunismiksi”.

Vertaa esim. miten systeemi pelaa selailemalla sivustoa www.kunnat.net !!!!!

Jos kiinnostaa, niin voit pyytää minulta koko tekstin (=35 sivua)

Tässä tekstin runsaat kuusi ensimmäistä sivua (suurennokset /merkkaukset minun):

 

SISÄLLYS

1. Johdanto

2. Euroopan rakentaminen ja kumppanuus

3. Unionin prosessiin osallistumisen edistäminen

4. Yhteisön toiminnan tehostaminen

5. Valkoisen kirjan täytäntöönpano ja jatkotoimet

"On monia tavoitteita, joita emme voi saavuttaa yksin vaan ainoastaan yhdessä. Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja niiden alueet ja kunnat jakavat tehtävät keskenään."

EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea (www.cor.europa.eu ) CONST-IV-020 80. täysistunto 17.–18. kesäkuuta 2009 Alueiden komitean OMA-ALOITTEINEN LAUSUNTO aiheesta ALUEIDEN KOMITEAN VALKOINEN KIRJA MONITASOISESTA HALLINNOSTA

Valkoinen kirja heijastaa halua "rakentaa Eurooppaa kumppanuuden pohjalta", ja siinä asetetaan kaksi tärkeää strategista tavoitetta: osallistuminen Unionin prosessiin ja yhteisön toiminnan tehostaminen. Se, että Euroopan parlamentin vaalit kiinnostavat kansalaisia entistä vähemmän, vaikka Euroopan unionin jäsenyyden katsotaan tarjoavan keinon vastata globalisaation haasteisiin, antaa aiheen ottaa monitasoisen hallinnon periaatteet ja mekanismit uudelleen poliittisen toiminnan perustaksi.

ALUEIDEN KOMITEA

-

katsoo, että monitasoinen hallinto on unionin, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallis- viranomaisten koordinoitua toimintaa, joka perustuu kumppanuuteen ja jolla pyritään muotoilemaan ja panemaan täytäntöön Euroopan unionin politiikkaa. Se johtaa eri tasojen vallankäyttäjien jaettuun vastuuseen ja perustuu demokraattisen legitimiteetin kaikkiin lähteisiin ja asianomaisten toimijoiden edustavuuteen.

-

suosittaa, että jokaiseen tärkeään yhteisön strategiseen uudistukseen liittyisi Euroopan komission ja alueiden komitean yhdessä laatima alueellinen toimintasuunnitelma, joka tarjoaisi poliittisia mekanismeja toimintalinjojen omaksumisen, toteuttamisen ja arvioimisen helpottamiseksi. Siihen sisältyisi myös hajautettua viestintää koskeva suunnitelma.

-

suosittaa ottamaan käyttöön asianmukaisia välineitä osallistavan demokratian tukemiseksi etenkin Lissabonin strategian, sosiaalisen toimintaohjelman ja Göteborgin strategian puitteissa sekä kehittämään paikallisen Agenda 21- toimintaohjelman tyyppisiä osallistavia ja kokonaisvaltaisia mekanismeja ja laatimaan siten pitkän aikavälin strategisia suunnitelmia.

-

suosittaa, että kumppanuuskäytäntöä vahvistetaan sekä vertikaalisesti alueviranomaisten, valtionhallinnon ja Euroopan unionin välillä että horisontaalisesti alueviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä etenkin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa.

-

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita uudistamaan avointa koordinointi- menetelmää, jotta se olisi aiempaa osallistavampi, kehittämällä yhdessä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa osallistavan hallinnon indikaattoreita ja alueellisia indikaattoreita.

-

suosittaa, että alueellisten vaikutusten analyysi muutetaan järjestelmälliseksi ottamalla asianomaiset eri toimijat mukaan jo poliittisen päätöksenteon varhaisessa vaiheessa, jotta ymmärretään yhteisön säädös- ja muiden ehdotusten taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset alue- ja paikallistasolla.

-

sitoutuu tekemään ehdotuksia tukeakseen Euroopan unionin tiettyjä toiminta-aloja, kuten kasvu- ja työllisyysstrategiaa, sosiaalista toimintaohjel- maa, kotouttamispolitiikkaa, innovaatiopolitiikkaa, koheesiopolitiikkaa, kestävää kehitystä ja pelastuspalveluja koskevien yhteisön aloitteiden kokeilua alue- ja paikallistasolla.

-

suosittaa, että perustetaan sellaisia eurooppalaisia alueellisia sopimuksia, joilla pystytään yhdistämään vapaaehtoispohjalta toimivaltaiset hallinnon eri tasot, jotta Euroopan unionin suurten tavoitteiden ja poliittisten painopisteiden toteuttamista voidaan mukauttaa kumppanuuspohjalta alue- ja paikallis- viranomaisten kanssa, ja kehottaa asiasta kiinnostuneita alue- ja paikallis- viranomaisia sitoutumaan tällaiseen prosessiin ja ilmoittamaan kiinnostuk- sestaan komitealle valkoisen kirjan täytäntöönpanosta käynnistetyn kuulemisen yhteydessä.

Esittelijät:

Luc Van den Brande (BE, PPE), Flaamilaisen parlamentin jäsen, alueiden komitean puheenjohtaja

Michel Delebarre (FR, PSE), Dunkerquen kaupunginjohtaja, alueiden komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja

1. Johdanto

Hallintotapa on yksi tärkeimmistä tekijöistä Euroopan yhdentymisprosessin onnistumisen kannalta. Unioni on voimakas, sen toimielimet ovat legitiimejä ja politiikat tehokkaita ja sen kansalaiset tuntevat kuuluvansa siihen, jos sen hallintotapa takaa eri toimivaltatasojen välisen yhteistyön unionin ohjelman toteuttamiseksi ja maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Valtion- ja hallitusten päämiehet esittivät alussa mainitun toteamuksen Berliinin julistuksessa

25. maaliskuuta 2007. Tunnustaessaan monitasoisen hallinnon merkityksen he vahvistivat alueiden komitean joitakin päiviä aikaisemmin Rooman julkilausumassa esittämän Eurooppa-näkemyksen ja -käsityksen2.

Nykyisin Euroopan unionin lähes 95 000 alue- ja paikallisyhteisöllä on suuri toimivalta keskeisillä aloilla, kuten koulutuksessa, ympäristöalalla, talouskehityksessä, aluesuunnittelussa, liikenteessä, julkisissa palveluissa ja sosiaalipolitiikassa, ja ne vaikuttavat osaltaan demokratian ja unionin kansalaisuuden toteutumiseen.

Sekä kansalaisläheisyys että alue- ja paikallishallinnon monimuotoisuus ovat unionille merkittäviä valtteja. Vaikka niiden roolin tunnustaminen unionin prosessissa on viime vuosina edistynyt huomattavasti, on vielä paljon tehtävää sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla.

Kehitys on asteittaista, mutta nyt on pyrittävä tarmokkaasti pääsemään eroon sellaisista hallintokulttuureista, jotka ovat meneillään olevien hallinnonhajauttamisprosessien esteenä.

Nykyinen maailmanlaajuinen kriisi korostaa hyvän hallintotavan merkitystä etenkin eurooppalaisella tasolla sekä sitä, että alue- ja paikallisviranomaisten tulee voida osallistua tiiviisti yhteisön strategioiden laadintaan ja toteutukseen, koska ne panevat täytäntöön lähes 70 prosenttia yhteisön lainsäädännöstä ja niillä on näin ollen olennainen rooli Euroopan talouden elvytyssuunnitelman

 

1

Rooman sopimusten allekirjoittamisen 50-vuotispäivän johdosta Berliinissä 25. maaliskuuta 2007 annettu julistus.

2

Alueiden komitean julkilausuma Euroopan puolesta, DI/CdR 55/2007 fin.

3

Alue- ja paikallisyhteisöt kattavat 16 % EU-27:n bruttokansantuotteesta, kolmasosan julkisista menoista, kaksi kolmasosaa julkisista investoinneista, 56 % julkisen sektorin työpaikoista (lukemat Dexia – http://www.dexia.be/fr/particulier/press/pressrelease20090205-localauthorities.htm)

4

toteuttamisessa. Lisäksi julkisen talouden tiukentuessa voi tulla esiin pyrkimyksiä yhteisten politiikkojen uudelleenkansallistamiseen ja varojen keskittämiseen, vaikka globalisaatio vahvistaa monitasoisen hallinnon tarkoituksenmukaisuutta.

Euroopan unionin valmiudet mukautua uuteen maailmanlaajuiseen tilanteeseen

riippuvat suuresti siitä, miten sen alueet pystyvät reagoimaan, toimimaan ja tekemään yhteistyötä.

Siksi on olennaisen tärkeää antaa Euroopan unionille hallintomalli, jossa otetaan huomioon seuraavat seikat:

•

Globalisaatio etenee, ja syntyy moninapainen maailma, joka määrittää Euroopan unionin kohtaamat haasteet.

•

Euroopan yhdentymiskehitys jatkuu, ja sillä pyritään poistamaan rajat, yhdistämään markkinat ja lähentämään kansalaisia unioniin kansallista itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja identiteetit säilyttäen. Eurooppalaisen mallin varmistamiseksi ja kehittämiseksi on välttämätöntä poistaa kaksi globalisaation keskeistä uhkaa:

•

yhteiskuntien yhdenmukaistumisen vaara: on edistettävä monimuotoisuutta

•

vaara eriarvoisuuden lisääntymisestä jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä: on puolustettava solidaarisuutta.

Alueiden komitean poliittinen aloite osuu Euroopan yhdentymisprosessin siirtymä- ja muutosvaiheeseen. Euroopan parlamentin vaalit ja uuden komission valitseminen, siirtyminen uuteen toimielinjärjestelmään, Euroopan unionin talousarvion uudelleenlaatiminen sekä maailmanlaajuisen kriisin suorat ja välilliset vaikutukset luovat uudet puitteet yhteisön seuraavien vuosien toiminnalle.

Seuraavien kuukausien aikana Euroopan unionin tulee määritellä, tarkistaa ja mukauttaa strategiansa maailmanlaajuisten haasteiden voittamiseksi sekä ottaa käyttöön uusia välineitä niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tämän uuden syklin tulee johtaa eurooppalaisen hallintotavan uuteen lähestymistapaan, joka näkyy sekä metodologiassa ja ehdotusten sisällössä että yhteisön toimien vaikutuksissa.

Monitasoinen hallinto palvelee itse asiassa Euroopan unionin keskeisiä poliittisia tavoitteita:

kansalaisten Eurooppaa, taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista edistystä, kestävää kehitystä sekä Euroopan unionin roolia globaalina toimijana. Se vahvistaa Euroopan unionin demokraattista ulottuvuutta ja tehostaa sen prosesseja. Sitä ei kuitenkaan voida soveltaa kaikkiin unionin politiikkoihin, ja silloin kun sitä sovelletaan, se tapahtuu harvoin symmetrisesti tai yhtenäisesti.

Alueiden komitean toiminta ja sen antamat suositukset ovat nykyisten perussopimusten mukaisia, mutta niissä otetaan kuitenkin huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä odotettavissa olevat näkymät, jotka merkitsevät alueellisen ulottuvuuden ja etenkin alueellisen yhteenkuuluvuuden vakiinnuttamista osaksi Euroopan yhdentymisprosessia ja monitasoisen hallinnon mekanismien vahvistamista.

5

Todellisen monitasoisen hallinnon toteuttaminen Euroopassa on aina ollut alueiden komitean strategisena painopisteenä. Nykyään siitä on tullut hyvän eurooppalaisen hallintotavan edellytys.

Käsillä olevassa valkoisessa kirjassa tuodaan esiin kyseinen painotus, esitetään selkeitä poliittisia vaihtoehtoja eurooppalaisen hallintotavan parantamiseksi ja suositetaan erityisiä mekanismeja ja välineitä, joita olisi hyödynnettävä unionin päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa. Siinä yksilöidään suuntaviivoja ja toimintalinjoja, joilla voidaan helpottaa yhteisön politiikkojen suunnittelua ja täytäntöönpanoa kansalaisten eduksi5, sitoudutaan kehittämään niitä ja esitetään esimerkkejä hallintovastuun jakamisesta.

Lisäksi valkoinen kirja on alueiden komitean ensimmäinen panos Eurooppa-neuvoston perustaman mietintäryhmän työhön, jonka tarkoituksena on auttaa unionia ennakoimaan pitkän aikavälin (2020–2030) ongelmia ja vastaamaan niihin tehokkaasti.

Lähtökohtana on 25. maaliskuuta 2007 annettu Berliinin julistus.

Valkoinen kirja on osa aktiivista politiikkaa Euroopan rakentamiseksi kumppanuuden pohjalta ja siinä asetetaan kaksi tärkeää strategista tavoitetta: osallistuminen unionin prosessiin ja yhteisön toiminnan tehostaminen. Se, että Euroopan parlamentin vaalit kiinnostavat kansalaisia entistä vähemmän, vaikka Euroopan unionin jäsenyyden katsotaan tarjoavan keinon vastata globalisaation haasteisiin, antaa aiheen ottaa monitasoisen hallinnon periaatteet ja mekanismit uudelleen poliittisen toiminnan perustaksi.

2. Euroopan rakentaminen ja kumppanuus

Euroopan unionin kyky täyttää tehtävänsä ja saavuttaa yhteiset tavoitteet riippuu sen organisaatiorakenteesta ja ennen kaikkea sen hallintotavasta. Kaikkien toimijoiden osallistuminen takaa yhteisön toiminnan legitimiteetin, tehokkuuden ja tunnettuuden. Ne voidaan varmistaa, mikäli alue- ja paikallisviranomaiset ovat todellisia kumppaneita eivätkä vain välittäjiä. Kumppanuus menee itse asiassa osallistumista ja kuulemista pidemmälle. Se edistää entistä dynaamisempaa toimintatapaa ja lisää eri toimijoiden vastuullisuutta.

Monitasoisen hallinnon haasteena onkin institutionaalisen ja kumppanuuteen perustuvan hallintotavan välinen täydentävyys ja yhteensovittaminen. Näin ollen on kannustettava ja vauhditettava Euroopan unionin poliittisen ja hallin- nollisen kulttuurin kehittämistä.

Unionin kansalaiset näyttävät toivovan sitä.

Mietinnössään "Hallintotapa ja kumppanuus kansallisella, alueellisella ja hankekohtaisella tasolla aluepolitiikan alalla", A60356/2008, 17.9.2008, Euroopan parlamentti "kehottaa alueiden komitea vahvistamaan toimiaan hallinnoinnin kehittämiseksi sekä määrällisesti että laadullisesti".

Tiedemaailma osallistui valkoisen kirjan laadintaan alueiden komitean työryhmien (www.cor.europa.eu/ateliers) välityksellä. Sitä laadittaessa järjestettiin myös tärkeimpien (=?) alue- ja paikallisviranomaisia edustavien eurooppalaisten järjestöjen alustava kuuleminen.

Euroopan parlamentin mietintö aiheesta "Hallintotapa ja kumppanuus valtiollisella, alueellisella ja hankekohtaisella tasolla aluepolitiikan alalla", A6-0356/2008.

I Kansalaiset ja hallintovastuun jakaminen: Eurobarometri-tutkimuksen tulokset7

•

Helmikuussa 2009 julkistettu Euroopan alue- ja paikallisviranomaisten roolia ja vaikutusta käsitellyt Eurobarometri-erityistutkimus numero 307 osoitti, että eurooppalaiset pitävät hallintovastuun jakamista luonnollisena. Noin 27 000 kansalaiselle 27 unionin jäsenvaltiossa syksyllä 2008 tehdyn kyselyn tulokset osoittavat, että kansalaisten mielestä kansallisen tason poliittiset edustajat, Euroopan parlamentin jäsenet sekä alue- ja paikallistason poliittiset edustajat pystyvät yhtä lailla puolustamaan heidän etujaan Euroopan tasolla. (Kansalaisista 29 % luottaa kansallisen tason poliittisiin edustajiin, 26 % Euroopan parlamentin jäseniin ja 21 % alue- ja paikallistason poliittisiin edustajiin.)

•

Tutkimus vahvistaa, että kansalaiset odottavat unionin ymmärtävän nykyistä paremmin heidän arkitodellisuuttaan ja tukeutuvan alue- ja paikallisvaltuutettujen toimintaan. Kansalaisista 59 % katsookin, että alue- ja paikallisviranomaisia ei oteta riittävästi huomioon unionin prosessissa.

•Tutkimus kertoo kansalaisten kiinnostuksesta alue- ja paikallisdemokratiaan, mitä osoittavat myös luottamuksesta alue- ja paikallisvaltuutettuihin kertovat lukemat (50 %) verrattuna luottamusta kotimaan hallitukseen (34 %) ja Euroopan unioniin (47 %) mittaaviin lukemiin.

•Eurobarometri-tutkimus kannustaa lopuksi ottamaan käyttöön hajautettuja viestintästrategioita. Eurooppalaisista 26 % katsoo, että alue- ja paikallisvaltuutetut ovat parhaassa asemassa selvittääkseen unionin politiikkojen vaikutusta heidän elämäänsä (28 % katsoo, että sopivimpia tähän tehtävään ovat valtakunnallisen tason poliittiset edustajat ja 21 %:n mukaan sopivimpia ovat Euroopan parlamentin jäsenet). Alueiden komitea katsoo, että monitasoinen hallinto on unionin, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten koordinoitua toimintaa, joka perustuu kumppanuuteen ja jolla pyritään muotoilemaan ja panemaan täytäntöön Euroopan unionin politiikkaa. Se johtaa yhtenäisen lähestymistavan myötä eri tasojen vallankäyttäjien jaettuun vastuuseen ja perustuu demokraattisen legitimiteetin kaikkiin lähteisiin ja asianomaisten toimijoiden edustavuuteen. Se mahdollistaa eri hallintotasojen osallistumisen yhteisön politiikkojen ja lainsäädännön muotoiluun erilaisten mekanismien välityksellä (kuulemismenettelyt, alueelliset vaikutustenarvioinnit jne.).

Monitasoinen hallinto on dynaaminen prosessi, jolla on sekä horisontaalinen että vertikaalinen ulottuvuus. Se ei vapauta millään tavalla poliittisesta vastuusta, vaan päinvastoin edistää päätösten omaksumista ja yhteistä täytäntöönpanoa, jos mekanismit ja välineet ovat asianmukaiset ja jos niitä sovelletaan oikein. Monitasoinen hallinto tarjoaa näin ollen oikeudellisen välineen sijaan ennemminkin poliittiset toimintapuitteet, eikä sitä voida tarkastella vain toimivaltuuksien jaon kautta.

Eurobarometri: alueiden komitea: http://www.cor.europa.eu ja Euroopan komissio:

http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/eb_special_en.htm.

 

 

LÄÄNIT POIS:

 

11.11.2009 15:10 (Päivitetty 11.11.2009 15:31) STT

Nykyiset läänit lakkaavat olemasta ensi vuoden alusta. Eduskunta hyväksyi tänään valtion aluehallinnon uudistuksen äänin 88—63.

Uudistuksessa lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot kootaan kahden monialaisen viranomaisen alle.

Aluehallintovirastoja perustetaan kuusi. Niiden tehtävänä on edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitama lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia tulee 15. Niiden tehtävänä on edistää alueellista kehittämistä.

Hylkäämistä esittänyt oppositio katsoi, että uudistus on keskeneräinen ja johtaa alueellisen hallinnon epäselvempään ja kansalaisten näkökulmasta etäisempään rakenteeseen.