Kävin kaupassa ja ihastuin punaiseen autoon jolla on hieno sisustus ja upea design.

Mutta sitten myyjä kertoi että autossa ei lainkaan ole jarruja. Eihän siinä sitten tietenkään kauppoja syntynyt.

EU-vaaliehdokkaat lupaavat aina työskennellä sisustusasioiden parissa mutta jarruja vaativat Euroopan kriittiset ryhmät ja yksinomaan EU:n myötä syntyneet itsenäisyys- liikkeet (Englanti, Ranska, Hollanti, Irlanti, Ruotsi, Viro, Suomi) ovat nyt alkaneet koota voimiaan ja asettavat tästä eteenpäin ehdokkaita europarlamenttivaaleissa aina niin kauan kuin tarve vaatii. Tämä tulee ensi kertaa aikoihin nostamaan vaaliaktiivisuutta.

EU-maiden kansalaiset ovat alkaneet saada tarpeekseen siitä että EU:ta markkinoi- daan sisustuksen ja designin avulla (eli jotkut yksittäiset kysymykset ovat onnistu- neet) mutta samalla jarruista ei ole tietoakaan eli meillä on nyt 17.069 EU-lakia voimassa ja 1.355 tekeillä (Lähde EU:n oma EurLex 8.5.09).

Mutta kun tätä taas ei kansalaisille kerrota, vaan käynnistetään mukamas-keskusteluja siinä vaiheessa kun direktiivit on jo valmiiseen muotoon saatettu keskimäärin kolme vuotta aiemmin! Viimeinen pisara on ollut Lissabon-sopimus, joka lyö lukkoon Nato-jäsenyyden, EU:n presidentin valitsemisen kalliine henkilökuntineen sekä edustustot ympäri maailmaa. Kuinka sattuukaan että juuri unionin ulkosuhteet loistavat ykkösenä unionin petosten listalla. Näistä miljardien hävikeistä vain noin 15% saadaan palautettua. Ja petosten tutkimusyksikkö OLAF on itse jatkuvan tark- kailun alla samasta syystä! Lissabon-sopimus on edelleen luonteeltaan perustuslaki ja se antaa erittäin salakavalla tavalla komissiolle ja erityisesti neuvostolle valtaa tehdä muutoksia perussopimuksiin ja muuhun lainsäädäntöön, siis ohi parlamen- taarikkojen, joilla nyt pitäisi ”olla enemmän valtaa”.

Tosiasia on että EU on vuodesta 1995 järjestelmällisesti ottanut valtaa itselleen

On selvää että EU jo tällä määrällä lainsäädäntöä vaikuttaa myös kunnallisella tasolla. Mistä syystä te luulitte että kuntaliitokset tehtiin? Taloudellisista syistä? Kyllä

ne syyt löytyvät siitä että haluttiin suurempia yksiköitä jotta rahavaroja saadaan paremmin junailtua EU:sta Suomeen. Mutta, millä hinnalla tämä tehdään, kun samalla myös kunnallinen toiminta tulee ohjautumaan Brysselistä käsin!

Hintaa tälle seikkailulle kertyy siis kosolti enemmän kuin mitä julkisuudessa annetaan ymmärtää. Suomi on yhä suurempi nettomaksaja (= kun avustukset vähennetty), tällä hetkellä noin 460 miljoonaa vuosittain. Summasta puuttuu valtion ja yritysten EU-kustannukset (haastattelemani yrittäjät puhuvat alasta riippuen 50-75% lisäkustan-nuksista!), tullimaksut ja esimerkiksi europarlamentaarikkokustannukset.

Viimeksi mainittuja on Ranskan veronmaksajain keskusliitto ynnännyt ja päätynyt summaan noin 100.000 euroa per meppi vuonna 2008 (Liitto on myös todennut että 100% (!) maan verovaroista menee muuhun kuin yhteiskunnan rakentamiseen, eli lainojen peittoamiseen. On levottomia aikoja tulossa Eurooppaan ... ).

Muita kustannuksia laskeskellaan parhaillaan kuumeisesti Ranskassa, Hollannissa ja Englannissa jotta saadaan todelliset EU-kustannukset selville. Vaan tähänpä ei Suomi tunnu kykenevän!

Se mikä todella tänään yhdistää Euroopan kansoja on vahva EU-kriittisyys ja EU-vastaisuus. Me emme suostu ajamaan jarrutonta autoa. Tässä kansainvälisessä yhteistyössä on antoisaa olla mukana!