Tällä kertaa saatte luettavaksenne muistiinpanoja väitöskirjasta NIINKÖ ON JOS SILTÄ NÄYTTÄÄ - Kuva ja mielikuva Suomen valtaresursseina kansainvälisessä politiikassa (

Akateeminen väitöskirja, Tampereen yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Anne koski 2005) jaksosta 6 joka koskee Suomen maatalousneuvotteluja ennen kansanäänestystä (kirjat www.tutkijaliitto.fi). Alaotsakkeet omiani (teemasta puolustus sivulla selkoteksti3).

Itseäni kiinnostaa näissä asioissa valtion "käyttäytyminen" ja se, miten hyvin nämä steppikuviot vastaavat tätäkin päivää ...

TULOKSET

Neuvotteluiden ollessa vielä kesken Haavisto luonnehti kesäkuussa 1994 EU:ta ”härskiksi” neuvottelijaksi. Hänen mielestään maatalous- neuvotteluissa oli monessa kohtaa selvästi suurvaltojen yhteenliittymän sanelun makua (214).

Salolainen vertaa samassa ohjelmassa neuvotteluja ”poliitikon talvisotaan”(214).

Suomen tavoitteena neuvotteluissa oli sovittaa kansallinen maatalouspolitiikka yhteiseen maatalouspolitiikkaan, eikä varsinaisesti hakea poikkeuksia siitä (214; Kuosmanen 2001).

Epäsuotuisten alueiden tuen piiriin saatiin lopulta 85 prosenttia viljelyalasta ja oikeus maksaa pohjoista kansallista tukea 62. leveyspiirin pohjoispuolelle sekä tietyin kriteerein sen eteläpuolelle (215).

Neuvotteluissa komission karsi muun muassa Suomen vaatimia sokerikiintiöitä(216).

Neuvotteluiden jälkeen Suomi on lähtenyt siitä, että kansallinen tuki myös etelään on pysyvää, mutta sittemmin on käynyt ilmi, ettei komissio koskaan hyväksynyt tätä tulkintaa(216; Kettunen & Niemi, Kuosmanen).

Tulkintaerimielisyyden vuoksi Suomi ei tänä päivänäkään ole päässyt kokonaan eroon maatalousneuvotteluista EU:n kanssa. Suomi on saanut jatkaa kansallisen tuen maksamista Etelä-Suomen viljelijöille kerta kerran jälkeen määräaikaisesti(216).

Suomi ei saanut Lappia, Kainuuta, Pohjois-Karjalaa, Etelä-Savoa ja Etelä-Pohjanmaata vähemmän kehittyneille alueille tarkoitetun ykköstavoiteohjelman piiriin(kriteeri alempi bruttokansantuote), vaan komissio toi neuvottelujen kuluessa pöytään uuden tavoiteohjelman 6 (216).

Uuden ohjelman kriteerinä oli väestöntiheys, kahdeksan asukasta neliökilometrillä ja asiallisesti se kattoi 90 prosenttia ykköstuesta(216).

Osa tutkijoista pitää uutta alue- ja rakennepoliittista tukea pohjoismaisena saavutuksena.

Osa taas katsoo, että pohjoismaat hävisivät neuvotteluissa tällä kohtaa, koska uusi tuki ei ole maataloustuotantoperusteinen.

Neuvotteluihin osallistunut EU-virkamies luonnehti tätä mielikuvitusta vaatineeksi ratkaisuksi(216; Midddlemas 1995, Granell 1995).

Maatalousneuvotteluissa Suomi joutui toisin sanoen antamaan kaikissa isoissa neuvottelukysymyksissä periksi(216).

Kansallisen tukipaketin takia Suomi ei todellisuudessa saanut maa- talousneuvotteluja päätökseen ennen kansanäänestystä vaan vielä pari päivää ennen 14.10.94 tulee julki Suomen ja komission kiista kansalliseen tukipakettiin liittyvistä siirtymäkauden lisähinnoista(217).

VAIHEITA

Toimittaja 8.2.1994:

.., että Suomi ja muut kandidaatit joutumassa sopeuttamaan tuottajahintansa suoraan EU-hintatasoon 1.1.1995 lähtien. Miten tämä viljelijöille korvataan on auki, EU ei halua maksajaksi.

”Vielä tärkeämpää on kuitenkin niin sanotun pohjoisen tuen kohtalo. Ilman pysyvää tukea joutuisi suomalaisviljelijä ennen pitkää kilpailemaan eteläisempien EU-maiden tuottajien kanssa niin sanotusti omillaan. Suomalaisille tarjotaan tässä vaiheessa vain mahdollisuutta tukea omin varoin osaa Suomea(223-224).

EU 26.2.1994:

EU vaatii Suomea laskemaan tuottajahintatason suoraan EU-hinta- tasoon, mutta nyt se on valmis korvaamaan noin puolet hinta- sopeutuksen todellisista kustannuksista. Suomesta korvaus ei ole riittävä(232).

Tilanne 1.3.1994 mennessä:

Suomella ja EU:lla on keskenään vastakkaiset tulkinnat neuvottelutilanteesta seuraavan päivän uutisessa ja myöhemminkin takarajan jo umpeuduttua 1.3.94(233).

Salolainen 26.-28.2.1994:

...Meillä on eritäin monia ratkaisevia kysymyksiä, jotka ovat auki. Itse asiassa voi sanoa, että kaikki ne keskeisimmät kysymykset, jotka ovat meille tärkeitä tässä vaiheessa neuvotteluja(234).

Pangalos (Kreikka puheenjohtajamaana):

Mielestämme koko Suomi ei voi saada epäsuotuisan alueen tukea. Se olisi vastoin epäsuotuisan alueen käsitettä. Alueen pitää olla epäsuotuisa verrattuna maan muihin osiin(234).

***

TV-uutiset

:

Tukipakettiin kuuluisi myös ns. 5B-tuki, joka mahdollistaa maatalouden lisäelinkeinojen tekemisen sekä ympäristötukea koko maahan(237).

TV-uutiset:

Vakavien vaikeuksien kohdasta komission esityksessä, merkitseekö oikeutta kansallisesti maksaa, jos etelän viljelijät ei muuten pärjää?

Haavisto:

Se on suojalauseke ylivoimaisten vaikeuksien kohdatessa, mutta ei sen varaan voi rakentaa.

TV-uutiset:

Mitkä Suomen vaatimukset ovat?

Haavisto:

Lukuisia kohtia, mutta kaksi keskeisintä ovat tukijärjestely koko maahan ja siirtymäkauden järjestelyistä ei saa aiheutua kohtuuttomia ongelmia millekään alalle Suomessa(240).

TV-uutiset:

Aikooko Suomi maksaa sen, mitä EU ei maksa kansallisesti?

Tympääntyneen näköinen Salolainen:

Se on ollut alunperinkin lähtökohta, että useimmat näistä ohjelmista ovat sellaisia, joissa Suomi maksaa automaattisesti itse, esim. ympäristötuessa maksuosuus ”fifty-fifty”, kysymyshän on siitä, että EU tämän pohjoisen tuen osalta niin lähtee siitä, että se on kansallista tukea(240).

Näin pohjoisella tuella ei enää tarkoitetakaan EU-tukia, vaan kansallisia lisätoimia.

Lopullisen ratkaisun elementit ovat jutussa hajallaan, jolloin eri elementtien keskinäinen yhteys jää hahmottumatta. Salolainen ja Haavisto pääsevät helpolla, koska media ei ole täysin tilanteen tasalla.

Neuvottelujen takarajaan mennessä EU ylläpiti positiivista mielikuvaa neuvotteluiden kulusta. Suomi torjui tätä käsitystä, mutta muulla tavoin hallitus tai neuvottelijat eivät tarkentaneet julkisesti Suomen neuvottelutavoitteita(241).

Hallituksen viestintä on ristiriitaista. Pääministeri puhuu yhtäältä neuvottelujen ”jatkumisesta” ja toisaalta neuvottelutuloksen ”kariutumisesta”. Neuvottelujen yksityiskohdista ei saada jutun kuluessa tarkempaa käsitystä(243).

***

TV-uutiset 1.3.1994:

(Teollisuuden työnantajien Koroman kommentti, jossa on syytetty yhtä tulonsaajaryhmää koko jäsenyyssopimuksen kaatamisesta) Koroman lausuntoon viitaten, kaataako pieni vähemmistö kansasta koko sopimuksen?

Aho:

Ei enemmistöjä ja vähemmistöjä tässä asiassa, minusta on erittäin epäviisasta yrittää tehdä tästä Suomen sisäistä kiistaa.

Kotimaassa media syyllistää selvästi viljelijöitä neuvottelujen tuloksettomuudesta(244).

***

Toimittaja tuo aivan oikein esiin nyt ensimmäistä kertaa että EU ei ole hyväksymässä kansallisia tukia koko maahan.

TV-uutiset 1.3.1994, toimittaja Leena Brandt:

Edessä ”aimosopeutus”, sillä neuvottelijatkin esittäneet, että maatalouden siirtyminen euroaikaan vähentää tiloista ennen pitkää puolet pois.

Rahat eivät tule automaattisesti ”kunnantalon kassaan”, rahaa ”anottava” selkeisiin hankkeisiin, joihin saatava kotimaistakin rahaa.

Jäsenyyden alkuvuosina Suomi olisi nettosaaja, mutta maatalouden sopeuduttua kääntyvät osat päinvastoin.

Sitoutunut myös rahaliittoon, jonka tähtäimenä on edelleen yhteinen eurovaluutta..

Vuosien varrella nämä sitoutumiset heiluttelevat Suomen kohtaloa enemmän kuin loppuhetken puristukset maatalous- ja aluetuissa (245-246).

***

TV-uutiset 1.3.1994:

... voitteko antaa pientä kommenttia?

Haavisto riutuvalla äänellä:

Vaikeuksia on todella paljon.

Dinkelspiel:

Koskaan aiemmin pohjoismainen yhteistyö ei ole ollut niin tiivistä kuin näiden neuvotteluiden aikana.

Media ryhtyy kirjoittamaan neuvotteluprosessin historiaa ja kohdistaa sillä huomion pois sen hetkisestä tilanteesta, jota ei analysoida riittävän yksityiskohtaisesti(250-251).

Se, ettei Suomi ole saanut lupaa maksaa kansallisia tukia pysyvästi Etelä-Suomeen, ei nouse esiin(252).

Aho:

Monet asioista jäivät riippumaan kansallisista toimistamme, kaikkien intressien mukaista selvittää niiden sisältö(254).

...Puutteena se, että suomalaisten veronmaksajien osuus tukitoimista tulee korkeammaksi kuin olisi ollut toivottavaa(255).

Neuvottelujen päättyessä kansallisen tukipaketin sisältö oli vielä auki.

Viinanen olettaa täysin totuudenvastaisesti, että alkuvuosien jälkeenkin Suomi voisi pysyä nettosaajana ja ylipäätään, että tukirahan määrä nousisi vuosien mittaan.

Eleet: valtiosihteeri Sailas ei pysy symbolisesti Viinasen esittämän arvion takana.

Toimittaja ei ole loppuraportissaan varma johtopäätöksistään ja katsojakin jää epävarmaksi, mitä nyt on oikeastaan saavutettu.

Hallituksen tiedotustilaisuuden ja Brysselissä järjestetyn loppunäytöksen kauppaaman tilannearvion välillä on selkeä ristiriita.

Hallitus tulkitsee neuvottelujen vielä jatkuvan ja EU antaa ymmärtää neuvottelujen päättyneen(255).

***

Kansallisen tukipaketin esille ottaminen kiristi erityisesti komission ja Suomen välejä.

EU pyrki monessa kohtaa tietoisesti jälkikäteen vesittämään neuvottelutulosta(Kuosmanen).

Heti maaliskuun alkupäivinä komissio ilmoittaa luvanneensa jäsenmaille neuvotteluissa, että Suomen kansallinen tuki olisi väliaikaista ja laskevaa, mutta että tätä ei olisi kerrottu suomalaisille(256).

On mahdollista, että hallitus syyllistyi median vedättämiseen. Pitämällä esillä vähemmän merkityksellistä erimielisyyttä on mahdollista salata arkaluonteisempaa aihetta.

Sen selviäminen, että kansalliset tuet eivät ole EU:n tulkinnan mukaan pysyviä, olisi hyvin suurella todennäköisyydellä kaatanut kansanäänestyksessä koko jäsenyyssopimuksen.

Suomen neuvottelijat matkustivat reilun kahden viikon kuluttua neuvottelutuloksen hyväksymistilaisuudesta allekirjoittamaan sitä, mutta tekivät käytännössä EU:n sisäisten kiistojen takia turhan reissun(257).

Näin Suomen vaikeudet jäivät EU:N sisäisten vaikeuksien varjoon(258).

***

TV-uutiset 16.3.1994, Brandt kysyy kiistasta:

Kuinka suuri asia rahallisesti?

Haavisto:

Melko suuri, normaali epäedullisten alueiden tuki käyttömuodoltaan rajoitetumpi kuin vuoristotuki.

Brandt:

Kyse sadoista miljoonista?

Haavisto:

Kyllä, parhaimmillaan.

TV-Nytt 16.3.1994, Henrik Slotte:

Men bland de finländska ministrarna i Bryssel var det inte alls glada miner, tvärtom för nu grälar man om vad vårt jordbruksavtal egentligen säger.

Mutta suomalaisten ministerien ilmeet eivät olleet lainkaan iloisia, päinvastoin sillä nyt tapellaan siitä mitä maanviljelyssopimuksemme itse asiassa sisältää.

Uutisessa ei millään tavoin tuoda esiin sitä, mistä erimielisyys johtuu ja kumpi osapuoli on ymmärtänyt neuvottelutuloksen väärin(258).

Slotte:

Komission virkamiesten mukaan ulkoministerit ovat luvanneet liikaa, sovittu sotii olemassa olevia säädöksiä vastaan. Riitaa siis EU:n sisässä ja Suomen kanssa(259).

***

TV-uutiset 11.-12.4.1994, Leo Riski:

Saammeko 10.000 sokeritonnia tai suojalausekkeen elintarviketeollisuutta varten, jota me suomalaiset pidimme jo varmana asiana, mutta jota ilmeisesti EU-puoli ei pidä varmana edelleenkään?

Alivaltiosihteeri Antti Satuli:

No siis, tässä on nyt kysymys siitä, että miten kirjataan se, minkä ministerit runsas kuukjausi sitten sopivat ja useimmista asioista on päästy ratkaisuun, siellä on vielä eräitä kohtia, joista keskustellaan ja sitten ...

Riski:

...eräänä tämmöisenä varsinaisena ongelmana meillä on tämä sokerikiintiön suuruus, jossa EU-puoli katsoo, että sen ei tulisi olla yhtä suuri kuin mitä silloin aikoinaan sovittiin 1. maaliskuuta...

Satuli:

EU katsoo että heillä silloin tapahtui tekninen virhe ja että sen vuoksi kiintiön pitäisi olla 10.000 tonnia pienempi(260).

***

Riski:

Jäsenmaiden lupauksia yritettiin nyt ”nipsiä” pois aamuyöllä keskeytyneissä ja pitkin päivää jatkuneissa neuvotteluissa. Parlamentti vaatii sopimustekstiä valmiiksi vielä illan kuluessa.

Satuli:

Se, missä neuvotteluissa tässä vaiheessa ei onnistuttu, oli sokerikiintiö.

Erkki Liikanen:

Kaikki kortit katsottiin viimeiseen saakka ja loppuun, yli jopa niiden aikarajojen, jotka oli viimeisiä takarajoja, mutta nyt oli pakko panna tämä kiinni tai sitten olisi koko homma siirtynyt itse asiassa vähintään puolella vuodella eteenpäin.

Satuli:

Neuvottelut ovat nyt 14 kuukauden jälkeen ohi, enää on auki se hyväksyvätkö sekä suomalaiset että EU tämän sopimuksen(264).

***

Neuvottelut eivät kuitenkaan vielä loppuneet tähän. Edessä oli kansallisen tukipaketin hyväksyttäminen Brysselissä.

EU ei sitoudu eikä sanoudu irti suomalaisten esittämistä tulkinnoista. EU:n vaikeneminen on silmiinpistävää suomalaisten oman aktiivisuuden takia. Toiminnan yksipuolisuus alkaa koetella uskoa Suomen suhteellisuudentajuun.

Samalla Suomen mitta alkaa pikkuhiljaa täyttyä, ulkoministeri Haavisto arvostelee avoimesti Brysselin herroja(265).

***

TV-uutiset 18.5.1994:

Maatalousministeri Mikko Pesälä on esitellyt Suomen maatalous- tukipakettia EU:n päämajassa Brysselissä. Pesälä kertoi saaneensa EU:n korkeilta virkamiehiltä ymmärrystä Suomen ympäristötukiaisille.

Pesälä:

Paljonko komission tulkinta voisi Suomessa sovittavaa pakettia karsia selviää vasta jäseneksi tullessa(266).

Pesälän lausuntolainaus jää kesken eli se, mihin komissio olisi valmis myöntymään, jää epäselväksi(268).

***

TV-uutiset 7.6.1994:

Aho ei kuitenkaan halua täsmentää, mitä ongelmia komissio paketissa näkee.

Delors ei itse halunnut sanoa paketista mitään(269).

Uutiset:

Pelaako Suomi peliä sillä, että kansanäänestyksen alla ei voi tehdä pahoja karsintoja?

Aho:

Tässä on syntynyt valitettavasti sellainen mielikuva ja sitä on aktiivisesti myös luotu Suomessa, että tämä olisi jonkunlainen peli (otsan liikkeitä). Kysymys Euroopan unionin jäsenyydestä on niin vakava, ettei sillä ei voi minun mielestäni pelata(270).

EU ei ollut tukipaketin takia vakuuttunut Suomen pyrkimyksestä sitoutua yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Kansallinen tukipaketti kiristi suhteita erityisesti EU:n maatalous- komissaari Steichenin kanssa, koska Suomi oli valmistellut pakettia itsenäisesti konsultoimatta komission maatalousosastoa.

Liikanen kertoo Delorsin olleen heinäkuun puolivälissä jopa perumassa koko matkaa kansallista tukipakettia koskevien erimielisyyksien vuoksi.

Uutisen kärkenä on komission puheenjohtajan ja Suomen uuden presidentin (Ahtisaari) tapaaminen, jossa on sivuttu komissaari- näkemyksiä(271).

***

TV-uutiset 21.22.7.1994.

Delors tiettävästi piti etukäteen tärkeänä kohtaamista suomalaisten työmarkkinaosapuolten kanssa.

Esiin noussut työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on Pohjolassa ”rutiinia”, mutta sitä koskevaa uutta direktiiviä työnantajien eurotaso vastustaa ankarasti.

Delors huomautti, että nykyisessä tilanteessa myös sosiaalisen Euroopan olisi edettävä.

Keskusteluissa sivuttiin Delorsin seuraajanimitysprosessia ja mahdollista suomalaisen komissaarin valintaa. Mutta ei kuuminta kotimaista EU- kysymystämme.

Ahtisaari:

Meillähän keskustelut edelleen Suomen ja komission kesken jatkuvat, mitä tulee tähän kansalliseen tukipakettiin ja siinä mielessä hänellä ei voikaan mitään lopullista sanottavaa tässä kysymyksessä olla, eikä sitä paitsi olettaakaan, että hänellä olisi lopullista sanottavaa, koska keskustelua käydään vielä varsin pitkään heidän kanssaan(272).

Uutiset:

Sosiaalisen Euroopan kysymys meillä tuntuu kiteytyvän siihen, jos heittäydymme EU-seikkailuun, menetämmekö silloin korkean pohjoismaisen sosiaaliturvan, Delorsin näkökulmasta kykenemättömyys näistä sopimisessa laskee sosiaalista tasoa koko maan- osassa(273).

***

TV-uutiset 27.8.1994:

Ulkoministeri Heikki Haaviston mukaan Suomi ei voi hyväksyä EU:n kaavailemia kiristyksiä Suomen maatalouden tukipakettiin. EU-komission virkamiehet haluavat karsia Suomen esittämästä pohjoisen tuen alueesta 40 kuntaa. ... peltoala- ja asukastiheysehtojen tulkinnoissa on eroja(274).

Haavisto ei tällä kertaa enää kykene olemaan hienotunteinen EU:ta kohtaan vaan nimittelee komissiota ”teoriaherroiksi”, jotka luulevat tuntevansa Suomen olosuhteet suomalaista valmistelua paremmin(275).

Ainoastaan TV-Nytt on eritellyt tulkintaerimielisyyksien syitä televisiouutisissa. Juttu on ainoa, jossa valtiovallan edustaja avoimesti moittii EU:ta ja kyseenalaistaa sen uskottavuutta. Tähän mennessä valtiovalta on yrittänyt olla tekemättä sitä, vaikka näkemykset olisivat olleet kaukanakin esityksistä.

... tässä perspektiivissä (=kirjoittaja analysoi TV-kuvia ja lähetystä sekä näiden antamia vaikutelmia katsojalle) hyvien suhteiden vaaliminen EU:n kanssa häviää vaakakupissa viljelijän etujen ajamiselle(275-276).

TV-uutiset 8.9.1994:

Presidentti on kommentoinut suomalaisen EU-kannatuksen hiipumista. Ahtisaari uskoo epävarmuuden vaikuttavan viljelijöiden lisäksi myös muuhun väestöön(276).

Syyskuun alussa 1994 ilmestyi Helsingin Sanomien tilaama mielipidekysely, jossa EU-kannattajia oli ainoastaan kaksi prosenttia enemmän kuin vastustajia. Vastustajien määrä edelliseen kyselyyn nähden oli kasvanut 9 prosenttia(276-277).

***

TV-uutiset 9.9.1994 > Haavisto :

Vuoristotuen osalta maallikkokatsoja ei varmasti ymmärrä mitään hänen lausunnostaan, jossa tuki tullaan ”määrittelemään nyt teknisellä tasolla objektiivisten kriteerien mukaan”.

Pohjoisen tuen alue tai LFA-alue eivät kumpikaan kata koko Suomen peltopinta-alaa ja siirtymäkauden jälkeen 141-tukia on mahdollista maksaa vain vakavissa vaikeuksissa.

Haaviston käyttämä terminologia ei vedä yhteen noin seitsemän kuukautta jatkuneen prosessin jälkeen sitä, että tavoitteisiin nähden koko Suomea ei saatu pysyvästi maataloustukien piiriin(281).

***

Ongelmat kansallisen tukipaketin kanssa eivät päättyneet vielä tähänkään. Kansanäänestyksen alla ilmenee ongelmia niin sanottujen siirtymäkauden lisähintojen kanssa.

Asiasta syntyi julkisuudessa kohu, joka pakotti Suomen pyytämään, että komissio nyt virallisesti ja julkisesti vahvistaa Suomen esittämät tulkinnat.

Virallisesti asiaa ei aikataulujen vuoksi voitu sopia ennen kansan- äänestystä. Mutta hallitus haluaa katkaista huhuilta siivet mahdolli- simman tehokkaasti pyytämällä komissiolta julkista tukea(282).

TV-uutiset 14.10.1994, Risto Makkonen:

Kun Ilkka Ruuska (kansliapäällikkö) eilen YLE:n EU-keskustelussa sanoi, että ympäristötuista ja lisähinnoista ei ole sopimusta EU:n kanssa, oliko hän väärässä?

Pesälä:

Hän oli väärässä(283).

Kuvajakso paljastaa yksiselitteisesti, että ministeri (=Aho) on stressaantunut joutuessaan julkisesti valehtelemaan kameralla, koska totuuden julkisen myöntämisen seuraukset voisivat olla kohtalokkaat. Samalla myös ministerin komissiota kohtaan tuntema epäluottamus pysyy salassa.

Aho on muistelmissaan kertonut, että Pesälä uhkasi jopa erota virastaan, koska komission ylimmät virkamiehet olivat eri kannalla kuin alemmat eivätkä hyväksyneet alkuperäistä päätöstä, että valtaosa maatalouden siirtymäkauden tuesta maksettaisiin lisähintoina. Samoin hän peruutti osallistumisensa ministerineuvoston kokoukseen komissiota kohtaan tuntemansa epäluottamuksen takia(285).

***

YHTEENVETOA

Neuvottelunostalgiaa esiintyy vaiheessa, jossa media syyllistää valtiovaltaa maatalous-elinkeinon etujen ajamisesta muiden suomalaisten kustannuksella.

Suomen hyväksymistilaisuudessa ulkoministeri Haavistolle tuottaa vaikeuksia osoittaa suosiotaan saavutetulle tulokselle.

Koska EU:n nimissä esiintyviä toimijoita (= eri maat, komissio, ministerineuvosto, parlamentti) on monta, mielikuvaksi EU:sta neuvotteluosapuolena jää sekavuus.

Vaiheesta, jossa EU ei julkisesti kommentoi Suomen tulkintoja kansallisesta tukipaketista, saattoi jäädä mieleen myös EU:n ylimielisyys(286).

Varsinaisen neuvottelumaratonin aikana Suomi ei käytä julkisuutta neuvottelutavoitteidensa edistämiseen.

Suomi ei pysty pitämään neuvotteluprosessia koossa ilman yksityis- kohtien salaamista ja lopuksi suoraa valetta kohti kameraa.

Salaamiseen pakotti pelko sopimuksen kohtalosta kansanäänestyksessä. Jos Suomen edustajat olisivat avoimesti paljastaneet EU:ta kohtaan tuntemansa luottamuspulan ja sen, etteivät Etelä-Suomen kansalliset tuet ole pysyviä, jäsenyyssopimus ei todennäköisesti olisi mennyt kansanäänestyksessä läpi.

Vaietessaan EU-toimielinten tulkintaeroista ja neuvottelutuloksen vesitysyrityksistä, Suomi edistää käsitystä neuvottelujen oikeudenmukaisuudesta ja ylläpitää myönteistä mielikuvaa EU:sta(287).

... Tällä tavalla Suomen ja EU:n maine kytkeytyvät neuvotteluissa kiistatta yhteen. (..) Halu päästä jäseneksi vaatii Suomea olemaan aiheuttamatta julkisuudessa ongelmia jopa oman neuvottelijan maineensa ja jäsenyyskuvansa kustannuksella.